4.7.2018

Viikon treenitauko näkyy ja tuntuu

Meillä on taas sairastettu. Eka poika, sitten mies ja viimeiseksi minä. Luulin jo selvinneeni pienellä kurkkukivulla mutta viikonloppuna tauti rysähti päälle ihan huolella. Eilen alkoi kävely olla ihan kivaa mutta olo on vielä tukkoinen enkä ole uskaltanut palata treeneihin. Kunnon treeneistä on nyt viikko ja olo on sen mukainen: on jumeja, kramppeja ja vetkula olo mutta eniten sakkaa pää. Tiuskin miehelle ja pinna on vielä normaaliakin lyhyempi. Liikunta on mun omaa aikaa, joka tekee musta paljon mukavamman. Huomaan myös, että tarvitsen aikaa erossa pojasta ja ilman liikuntaa en osaa sitä ottaa. Ja taas vanne kiristyy.

Eniten kaipaan salille. Edellisestä salitreenistä on jo kolme viikkoa! Aina kun olen ollut menossa niin on tullut jotain. Olo on löysä ja vetelä. Niin paljon kuin tykkäänkin juoksemista niin vain salitreenistä saan ryhdikkään, kiinteän ja voimakkaan olon.

Huomaan myös syöväni mitä sattuu, kun en pääse treenaamaan. Lyön homman sitten kunnolla läskiksi. Kun olo on valmiiksi löysä niin mitä väliä jos vähän ottaakin lisää jäätelöä. Huoh. Muutenkin hajottaa, kun tämä on jo kolmas flunssa puolen vuoden sisään. Luulin, että tautikierre alkaa vasta päiväkodissa. Liekö vauvavuoden univelka alentanut vastustuskykyä vai mikä on mutta nyt on kyllä sairastettu ihan urakalla.

Mutta nyt lopetan valituksen ja meen nukkumaan. Huomenna saan ainakin omaa aikaa, kun meen palleakäsittelyyn ja kaupungille. Pitäisi löytää juoksuliivi, oisko suosituksia?