23.12.2016

23. luukku - joulutaruja

Tunnelma alkaa olla ihanan jouluinen: kuusi on koristeltu, kinkku odottaa uunin jäähtymistä, radiossa lauletaan kastanjoista ja ulkona myrskylyhdyissä palaa tulet. 

Minulla on eräs jouluun liittymätön perinne, jota ilman joulua ei tule. Vuonna 2003 tuli ensi-iltaan erään elokuvatrilogian viimeinen osa. Kahden ensimmäisen osan ilmestyessä olin ollut vakaasti sitä mieltä, että kyseiset elokuvat ovat ihan turhaa teinien hypetystä. Päätin joululoman alkaessa kuitenkin antaa ensimmäiselle osalle mahdollisuuden. Katsoin sen - ja toisen heti perään (siis nää on niin hyviä, äkkiä mulle tää kirjana!). Tästä mielenmuutoksesta johtuen olen yli kymmenen vuoden ajan lukenut Taru sormusten herrasta joka joulu. Tämä on kirja, joka täytyy saada lukea rauhassa ja hartaudella, siksi sitä ei lukaista pikaisesti arkikiireiden lomassa. 

Joten, nyt haen pari Brunbergin tryffeliä, viltin enkä ole hetkeen tavoitettavissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti